Britannian valtiovarainministeriö on päättänyt, että kryptoyhtiöiden ei tarvitse kerätä tietoja käyttäjien hallussa olevista lompakoista. Näin ollen käyttäjien ei tarvitse todistaa, että tietty kuittiosoite kuuluu heille. Syynä tähän on se, että hallitus on huolissaan yksityisyydestä.
Argumentti Nexitin puolesta
Mikä ero Alankomaihin, jota rasittaa EU:n painostus. Siellä kryptoalustojen käyttäjien on todistettava, että lompakko, johon he haluavat lähettää kolikkonsa, on todella heidän hallinnassaan oleva lompakko. Tämä on tietysti hölynpölyä, koska hollantilaisten käyttäjien tarvitsee usein vain lähettää kuvakaappaus lompakosta ja näkyvä vastaanottajan osoite. Tästä lompakosta hollantilaiset voivat lähettää bitcoineja ja muita kolikoita mihin tahansa osoitteeseen.
Hollanti on rohkeampi kuin Henry
Euroopan parlamentti äänesti maaliskuussa nimettömien kryptotransaktioiden kieltämisestä, ja sen jälkeen useat maat ovat saattaneet sen osaksi lakia. Alankomaat on luokan paras, ja siellä nämä säännöt ovat tietenkin olleet voimassa jo vuodesta 2020 (kiitos Wopke Hoekstra).
EU:n ja Hoekstran, entisen valtiovarainministerimme, joka otti tämän käyttöön Alankomaissa, perustelu on, että kryptoa voidaan käyttää rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen.
Ei hyviä todisteita suhteettomasta rikollisesta toiminnasta
On mukava nähdä, että joskus järki voi voittaa myös hallitukset. Britannian hallitus ei vaadi kryptoyhtiöitä keräämään henkilötietoja kaikista siirroista omiin lompakoihinsa.
Britannian valtiovarainministeriö kirjoittaa tässä kuussa julkaistussa raportissa, että ”monet henkilöt, jotka pitävät hallussaan kryptovaroja laillisiin tarkoituksiin, käyttävät muita kuin isännöityjä lompakoita” ja että ei ole ”hyviä todisteita” siitä, että tällaisia lompakoita käytettäisiin suhteettomasti rikolliseen toimintaan. Hallitus odottaa kuitenkin, että kryptoyhtiöt keräävät henkilötietoja ”transaktioista, joiden tunnistetaan aiheuttavan lisääntyneen laittoman rahoituksen riskin”.
Jälkimmäinen ei välttämättä ole huono asia, ja sitä on harjoitettu Alankomaissa jo vuosia. Etenkin vanhuksia huijarit käyttävät rahanpesijöinä pestäkseen rahojaan kryptojen avulla. Pitämällä silmällä epäilyttäviä tapahtumia ja ottamalla ennakoivasti yhteyttä uusiin asiakkaisiin, jotka haluavat lähettää suuren summan rahaa lompakkoon, monet näistä laittomista käytännöistä saadaan loppumaan.
Päätös tehtiin sen palautteen perusteella, jonka valtiovarainministeriö sai sääntelyviranomaisten, kryptoalan, akateemisten tahojen, kansalaisyhteiskunnan ja valtion virastojen kanssa käymissään neuvotteluissa rahanpesua koskevien säännösten päivittämisestä.
Edistyvä oivallus
Valtiovarainministeriö oli aiemmin ilmoittanut, että kryptotransaktiot kuuluisivat rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) valvonnan piiriin, mikä tarkoittaa, että sekä kryptoyhtiöiden siirtämien varojen lähettäjä että vastaanottaja on tunnistettava. Eli periaatteessa sama kuin Alankomaissa, mutta FATF:n sijasta kryptoyhtiömme kuuluvat Alankomaiden keskuspankin valvontaan.
Toimenpide peruttiin yksityisyyden suojaan, toteutettavuuteen ja kustannuksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä liittyvien huolenaiheiden vuoksi. Jotkut kuulemisen kohteena olleista ehdottivat Zero-Knowledge Proof -teknologian käyttöä ”sen osoittamiseksi, että due diligence -tarkastukset on suoritettu”, jotta henkilötietojen jakaminen voitaisiin välttää.
Jos parlamentti hyväksyy valtiovarainministeriön suositukset, ne hyväksytään syyskuussa.
